| Raportointia |
 |
 |
 |
| 24.02.2011 14:31 |
 Raportilla mitataan tavoitteiden saavuttamista. Esimerkiksi peruskoulussa tavoite oli kaikkea läpipääsyn ja 10 välillä, ja toteuma/suoritus raportoitiin todistuksella määräajoin. Useimmilla tuo tavoite oli lähemmäs sitä 10 mutta oikeasti oltiin tyytyväisiä jopa 20 % notkahdukseen eli kahdeksaiseen.Yritystoiminta on luonteeltaan suunnitelmallista ja tavoitteellista toimintaa. On tärkeä määrittää päämärät ja strategia ja seurata toteumaa määräajoin. Usein asiakkaan kanssa raportoinnista puhuttaessa tulee kuitenkin kysymys ”mitä mun nyt sitten olisi hyvä seurata?”. Toki tällöin voidaan käydä läpi yrityksen terveyskolmiota: kannattavuutta, vakavaraisuutta ja maksuvalmiutta tunnuslukujen valossa. Näistä voidaan sitten luoda yleistoimiva dashboard, jota vilkaisemalla näkee yleensä tärkeimmät asiat. Tällöin raportoinnista puuttuu kuitenkin yksi elementti – suunnitelmallisuus. Jotta voidaan mitata jonkun tavoitteen täyttymistä pitää tavoite ensin asettaa. Liian usein toimintasuunnitelma ja budjetointi jäävät tekemättä tai ne tehdään kaavamaisesti muokkaamalla edellisen kauden toteumaa. Budjetti löytyy 70 % tapauksista, toimintasuunnitelma puuttuu kovin usein. Kuitenkin juuri toimintasuunnitelma on hyvän ja tarkoituksenmukaisen raportoinnin pohja. Budjettiin tulevat luvut juontavat juurensa suunnitellusta toiminnasta ja toiminnan tavoitteista. Juuri toimintasuunnitelmassa on tärkeä määritellä myös tavoitteille onnistumisen mittarit. Hyvin tehty toimintasuunnitelma yleensä myös karsii kaikesta raportoinnin efektin. Kun toiminta on hyvin suunniteltu, niin usein myös tiedetään todennäköisemmin menestyksen avaintekijät ja näin raportointikin voidaan keskittää vain muutaman avainluvun seuraamiseen. Emmehän me halua mikromanagerointia! Liikkeenjohdon kokemusta ja taitoa on tunnistaa ja valita kriittiset menestystekijät toiminnassaan. Sellaiset, joilla on vaikutusta koko yrityksen menestykseen. Näitä mittareita valitessa tulee aina muistaa, että mitattavalla kohteella on taipumus parantua ja joskus se tekee sen jonkun muun asian kustannuksella. Esimerkiksi liikevaihdon kasvu on hyvä mittari, mutta myyjät saavat liikevaihdon kyllä kasvuun myymällä tuotteita nollakatteella. Ilkka Pesonen WaBuCo Oy 
|
2011